Kupoli 5/2018
Seurakunnan tulevaisuus – uusia toimintamuotoja perheille ja nuorille
Nykyään puhutaan usein tulevaisuudesta. Suunnitellaan tulevaisuutta, mitä vaikkapa 10 tai 20 vuoden päästä tapahtuisi ja tehtäisiin. Pappina ja kirkkoherrana ajattelen, että meidän kuuluu jättää seuraaville sukupolville vahva ja toimiva Kirkko. Kirkon sisällä on seurakuntia ja seurakunnissa lukuisia eri kerhoja ja toimintoja. Kirkko on toiminut vuosisatoja samojen sääntöjen eli kanonien mukaan. Pienemmät palaset Kirkon sisällä kuitenkin muuttuvat toimintamuodoiltaan ajan saatossa. Kirkko, seurakunta ja myös jotkut kerhot ovat samanlaisia, mutta tarvitsevat uutta ponnistelua. Kaikkien toimijoiden otettava huomioon, että ajat ovat muuttuneet.
Perheiden elämässä on eri vaiheita, jotka määräytyvät usein perheen lasten ja nuorten iän mukaan. Olen aina tyytyväinen, kun jumalanpalveluksissa on lapsia ja nuoria perheineen. Kuitenkin esimerkiksi parikymppiset käyvät harvemmin kirkossa.
Ymmärrän toki, että nykyaikana nuoret ovat “varattuja”. Suuri osa nuorista esimerkiksi harrastaa paljon. Viikonloput ovat usein harrastuspäiviä ja monet ovat tällöin poissa kaupungista. Ehdotankin vanhemmille, että yhdessä lasten ja nuorten kanssa suunnittelisitte, koska lähdettäisiin yhdessä kirkkoon. Hyvä olisi käydä ainakin suurten juhlien, kuten joulun ja pääsiäisen aikana. Mutta myös muutamia kertoja vuodessa näiden lisäksi. Näin yhteys Kirkon kanssa säilyy ja esimerkiksi nuorelle ei tule kristinoppileirillä kovin monia yllätyksiä tai uusia asioita.
Vapahtaja sanoi: “Sallikaa lasten tulla minu luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta” (Mark. 10:14). Myös nuorukainen kysyi: “Mitä minun pitää tehdä, hyvä opettaja, että perisin iankaikkisen elämän?” (Luuk. 18:18). Lapset ja nuoret ovat olleet Vapahtajan ympärillä Hänen maanpäällisen elämänsä aikana. Samoin he ovat Vapahtajan ympärillä nykyään kirkossa, johon lapset ja nuoret ovat aina tervetulleita. Eikä vanhempien tarvitse pelätä, jos lapset palveluksen aikana vaikka juoksevat tai huutavatkin. Lapset eivät häiritse. Lapset eivät voi tottua kirkossa oloon, jos käyvät siellä kovin harvoin.
Myös seurakunta haluaa hieman “petrata” ja tulla vastaan lapsia, nuoria ja perheitä. Ensi vuoden puolella pyritään elvyttämään ja kehittämään lasten ja nuorten toimintaa. Toivomme myös seurakuntalaisilta, erityisesti lapsilta ja nuorilta, ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Näin toivomme tavoittavamme mahdollisimman paljon perheitä ja nuoria, sekä itse toimintaan, mutta myös vapaaehtoistyön kautta järjestämään itse erilaisia tapahtumia.
Seurakunnasta löytyy tiloja, joissa voimme suunnitella ja järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Yhdessä suunnitellessamme voimme saada aikaan tapahtumia, jotka sopivat myös “kiireiseen” nyky-yhteiskunnan arkeen. Toivotankin kaikki tervetulleiksi suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta. Kirkko ja seurakunta sijaitsevat kaupungin keskeisellä paikalla ja tilojen ovet ovat avoinna kaikille. Ja mikä tärkeintä, meidän sydämemme ovi on aina auki.
Kirkkoherra Ion Durac
Teksti on julkaistu Turun ortodoksisessa seurakuntalehti Kupolissa numerossa 5/2018.
Suomen ortodoksinen kirkko